Yhteistyössä kohti ratkaisua -toimintamalli

 

Yhteistyössä kohti ratkaisua -toimintamalli perustuu yhteistyöhön, ratkaisukeskeiseen toimintatapaan sekä yhdessä ja rakentavasti erilaisten näkökulmien kartoittamisen kautta ratkaisun löytämiseen. Yhdistystoimijoiden yhteistyökumppaneina ovat joko kunnan tai hyvinvointialueen viranhaltijat ja/tai luottamushenkilöt. Toimijoina tässä mallissa on joko yhdistyksen (kehitysvammaisten paikallisyhdistys tai tukipiiri) tai alueellisen vaikuttamistyöryhmän tai -verkoston toimijat. Toimintamallin avaamisessa vaikuttamistyöryhmät ja -verkostoista käytetään vaikuttamistyöryhmä käsitettä. Toimintamalli kaaviokuvina.

 

Lähtökohta

Yhdistyksellä tai alueellisella vaikuttamistyöryhmällä on tarve vaikuttaa asioihin tai keskustella niistä mahdollisimman nopealla aikataululla. Keskustelukumppaneina on tässä tilanteessa kunnan tai hyvinvointialueen viranhaltijat ja/tai päättäjät sekä tarvittaessa yksityiset palveluntuottajat. Yhdistys tai vaikuttamistyöryhmä saa Tukiliitosta tukea keskustelutilaisuuden suunnittelussa ja  toteuttamisessa. Paikallisesti esiin tulleessa sosiaali- ja terveypalveluiden epäkohdissa kannattaa aina ottaa yhteyttä alueen vaikuttamistyöryhmään tai -verkostoon ja tehdä vaikuttaminen yhteistyössä koko hyvinvointialuetta ajatellen.

Tukiliiton järjestöasiantuntijat ovat käytettävissä tilaisuuden suunnittelussa ja tarvittaessa tukevat sen toteuttamista. Voimme toteuttaa tilaisuuden yhdessä tai annamme vinkkejä asian eteenpäin viemisessä. Ota yhteyttä: salla.pyykkonen@tukiliitto.fi

 

Yhteydenotto Tukiliittoon ja tilaisuuden suunnittelu

Yhteydenottaja Tukiliittoon voi olla käytännössä kuka tahansa yhdistystoimija tai hallituksen jäsen tai alueellisen vaikuttamistyöryhmän tai -verkoston edustaja. Edellytämme kuitenkin, että yhdistys tai vaikuttamistyöryhmä on aktiivinen toimija asian eteenpäin viemisessä ja asiaan on yhdistyksen jäsenistön tai vaikuttamistyöryhmän yhteinen tahtotila ja siihen vaikuttamisen tarve on yhteinen. Yhdistys tai vaikuttamistyöryhmä saa Tukiliitosta taustatuen ja voimme suunnitella asiaa yhdessä eteenpäin.

Yksittäisten henkilöiden tai perheiden asioihin ei tällä tavalla ole mahdollista vaikuttaa. Yksittäisten ihmisten asioissa annamme puhelimitse ja sähköpostitse ohjausta ja neuvontaa. Tähän on avuksi lakineuvontamme, joka on tavoitettavissa neljänä päivänä viikossa. Paikallisesti myös sosiaaliasiamiehet auttavat yksittäisiä henkilöitä.

Tukiyhdistyksen edustajan tai vaikuttamistyöryhmän ottaessa yhteyttä Tukiliittoon (esimerkiksi järjestöasiantuntijoihin) käymme läpi asiatarpeen ja sen, kenen kanssa asiassa kannattaa lähteä etenemään. Kunnan vastuulla olevissa asioissa voi yhdistys miettiä jo etukäteen ketä muita kuntalaisia asia koskettaa. Hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevissa asioissa kannattaa aina edetä yhdessä alueen vaikuttamistyöryhmän kanssa. Jos asia koskettaa laajemmin eri vammaisjärjestöjen jäsenistöä kannattaa yhteistyöhön kutsua myös muita kunnan tai alueen vammaisjärjestöjä. Mietitään yhdessä vaikuttamisen tarve, tavoite ja aikataulu. Pohdimme yhdessä miten yhdistys tai vaikuttamistyöryhmä etenee asiassa ja ketä olisi hyvä kutsua keskustelutilaisuuteen mukaan.

Käydään läpi millaista tukea yhdistystoimijat tai vaikuttamistyöryhmä tarvitsevat Tukiliitosta ja kuka Tukiliiton asiantuntijoista voisi olla tarvittaessa keskustelutilaisuudessa mukana. Järjestelyissä on hyvä huomioida, että tarvittaessa Tukiliitosta voi olla asiantuntijoita mukana myös Teams yhteydellä.

Keskustelutilaisuuden osallistujien koollekutsumisessa on huomioitava vaikuttamisen kiireellisyys ja osallistujien aikataulujen yhteensovittaminen.  Tukiliitosta mukaan tulevan asiantuntijan kalenterointi kannattaa tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tilaisuuden kannalta olleellista on, että asiaan vaikuttavat tai siitä päättävät henkilöt (viranhaltijat ja/tai päättäjät) ovat paikalla.

Riippuu aina asiasta ketä kaikkia keskustelutilaisuudessa on hyvä olla paikalla, mutta suosittelemme osallistujien maksimimääräksi kymmentä henkilöä. Osallistujat voivat olla esimerkiksi:

• Yhdistyksestä ja/tai vaikuttamistyöryhmästä
  – yhdistyksen toimihenkilöitä
  – edustaja/t heistä, ketä asia erityisesti koskettaa
• Kunnasta/hyvinvointialueelta (ks. alempaa Keskustelutilaisuus-kohdat)
  – kyseisestä asiasta päättävä/t viranhaltija/t
  – tarvittaessa muita kunta- tai hyvinvointialuepäättäjiä
• Tukiliitosta
  – Tukiliitosta tarvittaessa järjestöasiantuntija tai joku muu asiantuntija, jonka osaamisalaan asia kuuluu
  – Tukiliitosta voidaan järjestää myös esim. Teams-yhteydellä asiantuntijuusosio tilaisuuteen avaamaan näkökulmaa asiasta

 

Paikallinen tai alueellinen toimija ottaa yhteyttä kuntaan tai hyvinvointialueelle

Tukiyhdistykset ja -piirit vastaavat paikallisesta ja alueellisesta vaikuttamisesta yhteistyössä alueellisten vaikuttamistyöryhmien kanssa. He ottavat yhteyttä kunnan/hyvinvointialueen viranhaltijoihin ja esittävät asian sekä halun asiasta keskusteluun. Kunnan/hyvinvointialueen edustajille kerrotaan keskustelun tarpeesta ja tavoitteesta sekä perustelut asialle, jotta viranhaltijat tietävät mistä asiassa on kyse. Kunnan/hyvinvointialueiden edustajien kanssa pohditaan, keiden kaikkien on tärkeää olla tilaisuudessa läsnä. Samalla sovitaan myös käytännöt osallistujien kutsumisesta paikalle. Lisäksi sovitaan tapaamisen aika ja paikka sekä asian ja ajankohdan eteenpäin tiedottamisesta. Tukiyhdistys/vaikuttamistyöryhmä vastaa tilaisuuden toteuttamisen käytännön järjestelyistä.

 

Tilaisuuden toteutus

Jos asian voi ratkaista viranhaltijan päätöksellä (esimerkiksi erityisopetukseen tai henkilökohtaisen avun päätöksiin) tai kyseessä on laintulkintaan liittyvä seikka, keskustelutilaisuuteen osallistuvat yhdistyksen/vaikuttamistyöryhmän edustajat ja viranhaltijoiden edustajat. Jos asian ratkaiseminen vaatii myös poliittisen päätöksen (esimerkiksi kaavoitukseen tai asumispalveluihin), keskustelutilaisuuteen osallistuvat yhdistyksen/hyvinvointialueen edustajien ja viranhaltijoiden lisäksi myös asian kannalta keskeiset kuntapäättäjät (esimerkiksi asiasta vastaavan lautakunnan puheenjohtaja). (ks. kaaviosta keskustelutilaisuus1 ja keskustelutilaisuus 2)

Molemmissa tilanteissa määritellään vaikuttamisen kohde ja asian kiireellisyys. Poliittista päätöstä vaativissa tapauksissa on huomioitava lisäksi päätöksentekoprosessin ja mahdollisten kilpailutusten vaikutus aikatauluun.

Asiasta käydään avointa keskustelua, jossa huomioidaan eri tahojen näkökulmat. Esille tuodaan palvelun käyttäjien ja heidän läheistensä, kunnan edustajien sekä tarvittaessa myös palveluntuottajien näkökulmat. Lisäksi on huomioitava lainsäädännön ja YK:n vammaissopimuksen velvoitteet. Keskustelun tavoitteena on etsiä eri näkökulmien ja asiaan vaikuttavien tekijöiden kautta yhteistä suuntaa sekä oikoa mahdolliset väärinkäsitykset. On tärkeää, että keskustelussa puhutaan samaa kieltä ja ymmärretään käsitteet samalla tavalla, etteivät nämä aiheuta väärinymmärryksiä.

Lopuksi etsitään asialle ratkaisuja ja käydään läpi, mitä realistisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja asian ratkaisemiseksi on olemassa ja millä aikataululla. Keskustelutilaisuus vedetään yhteen ja tarkistetaan, että kaikki ovat ymmärtäneet asiat samalla tavalla.

 

Jatkosuunnitelmat ja seuranta

Jotta yhteistyö jatkuisi myös tästä eteenpäin ja asia konkreettisesti etenisi, kannattaa jo keskustelutilaisuudessa sopia seuraava yhteinen tapaaminen. Voidaan myös sopia, että jatkossa kokoonnutaan keskustelemaan asioista säännöllisesti vaikka kerran tai pari vuodessa. Näin saadaan toimiva ja jatkuva yhteistyökuvio käyntiin sekä ennaltaehkäistään mahdollisia tulevia ongelmatilanteita. Parhaassa tapauksessa yhteistyö auttaa tarvittavien ja sopivien palvelujen kehittämisessä ja edesauttaa tekemään alueen asiakkaille mahdollisimman nopeasti sopivia ratkaisuja esimerkiksi asumisvaihtoehtojen suhteen.

Asian etenemisestä tiedotetaan sovitusti sekä eri tahojen välillä että omissa verkostoissa. Käsiteltävän asian seurantaa ja tiedottamista varten yhdistyksen/vaikuttamistyöryhmän kannattaa valita keskuudestaan kontaktihenkilö. 

Yhdistykset ja Tukiliitto tekevät yhdessä toimintamallin arviointia ja kehittävät sitä sekä levittävät toimintamallin kautta saatuja hyviä käytäntöjä myös muille yhdistyksille.

Tämän toimintamallin löydät kuvakaavioina myös oikeasta sivupalkista.